Seksi + työ ? Voisiko media käyttää oikeita termejä kiitos!
Seksuaalineuvontaopintojen toisen seminaarin yksi aiheista oli seksityö. Aina kun mediassa ilmestyy seksityöhön liittyvä artikkeli, kommenttikenttä täyttyy vauhdikkaasti aika värikkäästä kielestä ja ennakkoluuloja täynnä olevista kommenteista. Osa ihmisistä ei tajua että on olemassa kolme erilaista käsitettä: ihmiskauppa, paritus sekä omavalintainen seksityö. Hyvä asia on se, että viimeisen viiden vuoden aikana ääneen ovat päässeet seksityön vapaaehtoisesti valinneet aikuiset ihmiset, jotka ovat kertoneet avoimesti työstään. Monet ovat maininneet nauttivansa työstään ja ilmeisesti osalle kommenttikentän ihmisistä se tieto on hankala sulattaa.
Monet myös ajattelevat että seksityö on jotenkin tosi vaarallista työtä. On totta, että tiettyjä riskejä alaan liittyy, mutta enemmän väkivallan uhkaa kokevat vaikkapa hoitajat, jotka työskentelevät viikonloppuisin sairaalan yöpäivystyksessä, kuin suomalainen seksityötä tekevä yrittäjä, joka saa itse valita asiakkaansa ja työaikansa. Palataan vielä hetkeksi pohtimaan miksi seksityön tekeminen herättää monella negatiivisesti latautuneita voimakkaita mielipiteitä työn laadusta tai kyseistä työtä tekevien henkilöiden moraalista? Varmasti paljon vaikutusta on historiaan linkittyvään häpeän kokemukseen, joka liittyy kaikkeen seksiin liittyvään ja erityisesti naisten kehoon. Näistä teemoista olen kirjoittanut aiemminkin. Lisäksi osalle miehistä on jotenkin kova pala, että nainen hyötyy rahallisesti työstä, joka on näiden miesten mielestä äärettömän helppoa. Kuitenkin jos hetkeksi pysähtyisi miettimään asioita, jotka tekevät hyvän asiakaskokemuksen, työhön eivät välttämättä pystyisi samalla tavalla "ketä tahansa". On pystyttävä kohtaamaan etukäteen tuntematon asiakas miellyttävästi ja avoimesti, oltava henkisesti ja fyysisesti 100 prosenttisesti läsnä. Kunnioitettava toisen toiveita ja haluja, mutta samalla pitämään terveellä tavalla omista rajoista kiinni.
Näihin ennakkoluuloihin voi vaikuttaa myös median käyttämät sanavalinnat. Kun käytetään sanaa prostituutio, ei voida tietää tarkoitetaanko sillä a) ihmiskaupan uhria b) parituksen uhria c) alaikäiseen kohdistuvaa laittomuutta vai d) aikuisen ihmisen omavalintaista työtä ja yrittäjyyttä. Myös sanan etymologia viittaa häpäisyyn ja paljastamiseen. Välillä näkee käytettävän (jopa Hesarissa) sanaparia "myydä itseään". Seksityössä EI MYYDÄ ITSEÄ VAAN PALVELUITA ennalta sovitun ajan. Tämä toimii samalla periaatteella kuin hierojilla ja kampaajilla esimerkiksi. Aika monessa muussakin työssä käytetään kehoaan, esimerkiksi varastotyössä tai lähihoitajana. Aika monessa muussakin työssä myydään asiantuntijuutta, esim konsulttifirmoissa.
Seksityö itsessään on myös laaja käsite sinänsä, että siihen voi liittyä: puhelinseksi ja videosessiot, strippaus, pikkareiden myynti, eroottiset hieronnat, domina sessiot sekä ns full service eli fyysinen seksi asiakkaan kanssa. Osa esimerksi strippareista ja Onlyfans tekijöistä ei halua mieltää itseään seksityötä tekeviksi juurikin alaan liittyvän stigman takia. Jokaisella on tietysti oikeus itse määritellä, mitä termiä haluaa omasta työstään käytettävän.
Miten seksityö sitten liittyy seksuaalineuvojan työhön? Asiakkaaksi voi tulla seksityötä tekevä ihminen, jolloin pitää olla tietoinen alaan liittyvistä erityispiirteistä, ettei kävisi niin, että asiakas joutuu pitämään luennon asiantuntijalle. Seksuaalineuvojalla ei saisi olla vanhoihin stereotypioihin liittyviä ennakkokäsityksiä, että se työ olisi jotenkin shady ja tämä ihminen pitää nyt siitä pelastaa. (Tietysti jos kuulostaa paritukselta tai ihmiskaupasta niin siinä tapauksessa asia pitää ottaa puheeksi.) Pitää osata ajatella, että tämä voi olla henkilölle myös unelmien duuni ja oma valinta. Lisäksi yleinen skenaario seksuaalineuvonnan vastaanotolla voi olla, että joku asiakas hyötyisi seksityöntekijän palveluista. Silloin pitää olla myös rohkeutta ja tietoutta antaa sellainen vaihtoehto ja vähentää seksin ostamiseen liittyviä ennakkoluuloja. Hyvä esimerkki voisi olla esimerkiksi jos henkilöllä X on jokin fantasia tai fetissi, jota haluaisi kokeilla, mutta ei tiedä yhtään missä ja kenen kanssa sitä voisi turvallisesti kokeilla. Silloin kotimainen seksityöntekijä voisi olla hyvä vaihtoehto. Seksityöntekijät ovat tottuneet kuulemaan erilaisia toiveita ja ylipäätänsä tottuneet kohtaamaan erilaisia ihmisiä.
Jos seksityötä tekevät joutuvat kohtaamaan stigmaa, myös seksin ostamiseen liittyy pölyisiä stereotypioita. Jotkut kommenttikenttien kynäniekat ajattelevat, että seksiä ostavat vain sellaiset jotka "eivät muuten saisi" tai muuten vaan epämääräiset tai jopa väkivaltaiset miehet. Todellisuus on se, että seksipalveluita ostavat myös hyvännäköiset, korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset miehet. Asiakkaina on myös paljon varattuja miehiä, josta ehkä voi vetää omat johtopäätökset miten hyvin eri tarpeet kohtaavat parisuhteissa keskimäärin ja samalla voi myös kyseenalaista monogaamisten suhteiden toimivuuden kaikkien kohdalla.
Jos tähän työhön liittyvä kirjallisuus kiinnostaa suosittelen kirjoja Ammattirakastaja sekä Dionysia -kosketus jota etsin ja myin. Jos on kiinnostunut Suomen lainsäädännöstä ja siihen liittyvistä epäkohdista, kannattaa lukaista sivusto Oikeus työhön (vaikka se kansalaisaloite ei ole enää voimassa.)
Jos teema herättää ajatuksia, saa kommentoida tänne tai antaa palautetta myös instagramissa physiomamafin tilille. (:
Kommentit
Lähetä kommentti